Koulutuspolitiikkaa koskevat vaalipuheet avattiin viime viikolla räväkästi. Sivistystyönantajat (Sivista) esitti toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon maksullisuutta. Teknologiateollisuus esitti myöhemmin mallia, jossa valtio tarjoaisi tietyn opintopistemäärän maksuttomana, jonka jälkeen opiskelu olisi maksullista. Pidämme keskustelua korkeakoulujen riittävästä rahoituksesta tärkeänä, mutta on huolestuttavaa, että teemaa lähestytään maksuttomaan koulutukseen kajoamalla.
Muutos olisi periaatteellinen siirtymä kohti lukukausimaksuja. Maksullisuus kohdentuu vahvasti ihmisiin, jotka eivät ole työllistyneet alkuperäisellä tutkinnolla tai ovat joutuneet työttömäksi. Lisäksi korkeakouluun siirtyvät ovat yhä nuorempia, ja on varsin inhimillistä, että oma urapolku tarkentuu vasta myöhemmällä iällä. Muutoksen vahvana perusteena on koulutuksen saavutettavuus ensikertalaisille. On kuitenkin huomioitavaa, että syksyllä 2020 valmistuneista ammattikorkeakouluopiskelijoista toisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli vain 11,9 %.
On myös kyse periaatteista. Viimeaikaisen keskustelun myötä vaikuttaa siltä, että korkeakoulujen ulkoisen rahoituksen merkitystä halutaan korostaa. Käytännössä tämä tarkoittaa kilpailua koulutusmarkkinoilla liikkuvista rahoista. Ammattikorkeakouluilla on vahvaa osaamista koulutustoiminnan lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa ja sitä kautta suuri rooli suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä. Jatkuvan oppimisen polku on hyvä tavoite. Mikäli sen ympärille rakentuvasta koulutusmarkkinasta luodaan ammattikorkeakoulujen rahoitukselle olennainen elementti, on aito uhka, että perustehtävien itsenäisestä hoidosta siirrytään bisnesmaailmaan. Tällöin tieteellisten tavoitteiden sijaan toimintaa ohjaillaan markkinoiden tarpeet edellä ja sivistystyö jää toissijaiseksi.
Maksuton koulutus on yhteiskuntamme keskeinen arvovalinta. Arvon ansaitsee myös korkeakoulun perustehtävä – koulutus ja tutkimus. Pyydämme, että ammattikorkeakoulu irtisanoutuu Sivistan eduskuntavaalitavoitteista. Erityisen painokasta tämä on siksi, että korkeakoulut ovat vahvasti edustettuina Sivistassa. Emme voi olla hiljaa ja uhrata maksutonta koulutusta ja korkeakoulujen identiteettiä muutaman euron tähden. Vaarana on, että kansallisen sivistyksen kulmakivestä tulee kliininen markkinapeluri ja elinkeinoelämän heittopussi.