Häirintäyhdyshenkilöt
OSAKOn häirintäyhdyshenkilöt tarjoavat apua, tukea ja neuvoja opiskelijoille, jotka ovat kokeneet häirintää tai haluavat puhua itseensä tai muihin kohdistuneesta asiattomasta käytöksestä. Voit olla yhteydessä keneen tahansa OSAKOn häirintäyhdyshenkilöistä.
Tavoitat häirintäyhdyshenkilöt myös sähköpostilla hairinta@osakoweb.fi
Riikka Järvitalo
Paula Ervasti
Opiskelijajärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt
Kontinkangas ja Linnanmaa
Koulutusalajärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt koulutetaan elokuun aikana ja uudet häirintäyhdyshenkilöt päivittyvät sivulle sen jälkeen. Sitä ennen voit tarvittaessa olla suoraan yhteydessä OSAKOn häirintäyhdyshenkilöihin.
Mitä häirintäyhdyshenkilö tekee?
Häirintäyhdyshenkilö on tehtäväänsä koulutettu henkilö, johon häirintää kokenut voi ottaa yhteyttä. Yhdyshenkilö on täysin vaitiolovelvollinen, eikä tee mitään ilman opiskelijan suostumusta. Häirintäyhdyshenkilö tukee yhteydenottajaa niin kauan kuin tarvetta on. Hän kuuntelee ja keskustelee tapahtuneesta. Yhdyshenkilö on puolueeton ja pohtii yhdessä yhteyttä ottaneen kanssa, mitä on tapahtunut, ja kuinka tilannetta voidaan käsitellä.
Häirintäyhdyshenkilö ei ole virallinen häirinnän ilmoituskanava, mutta voi toimia tukena kaikissa häirinnän lopettamisen vaiheissa. Yhdyshenkilö tietää, mistä paras apu löytyy kiireellisissäkin tapauksissa ja osaa tarvittaessa ohjata opiskelijan avun piiriin. Yhteyttä kannattaa ottaa, vaikkei kokisikaan tarvetta muuhun kuin asiasta keskustelemiseen. Kaikki yhdyshenkilön kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia.
Mitä häirintä on?
Häirintä on aina yksilöllinen kokemus. Häirintä on epätoivottua käytöstä: esimerkiksi koskettelua, kommentointia, vihjailua, vitsailua tai muuten asiatonta käyttäytymistä häirittyä kohtaan.
Häirintä ei koskaan ole häirintää kokeneen vika. Pitkään jatkunut häirintä voi johtaa masennukseen, sosiaaliseen eristämiseen ja opiskelujen vaikeutumiseen. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien vastaista toimintaa. Mikäli häirintää tapahtuu korkeakouluympäristössä, on korkeakoulu velvollinen puuttumaan asiaan.
Omaa käytöstä on monesti vaikea tutkia toisen silmin, jolloin ihminen ei välttämättä edes tiedosta käyttäytyvänsä häiritsevästi. Monesti huomautus epäasiallisesta käytöksestä riittää tilanteen korjaamiseksi, mutta toisinaan pelkkä puhe ei riitä.
